Vaisala on globaalisti toimiva high-tech yritys, joka kehittää ja valmistaa ympäristönmittaukseen sekä teollisuuden mittaustarpeisiin tarkoitettuja tuotteita työllistäen yli 1 200 työntekijää eri puolilla maailmaa. Vaisalan arvoihin kuuluvat systemaattisuus, vankka asiantuntemus ja korkeaan laatuun panostaminen.

- Luotettavuus on yksi toimintamme kulmakivistä. Asiakkaidemme ja muidenkin yhteistyötahojemme on voitava luottaa siihen, että toimimme sopimustemme mukaisesti vaarantamatta esim. tietoturvallisuutta. Tästä syystä IT-kontrolleihimme ulkoa päin kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Alati verkottuvassa maailmassa ei saa olla yhtään heikkoa linkkiä. Me emme halua olla se heikko linkki, jonka IT-kontrollit eivät ole ajan tasalla ja asianmukaisesti hallittuja, ja ilman kunnollisia käyttäjähallinnan prosesseja tämä ehto ei täyty, sanoo tietohallintojohtajaJussi Kallunki Vaisalasta.

Perusteellinen esikartoitus tilanteen luotaamiseksi
- Kun käynnistimme esikartoituksen käyttäjähallintahankkeesta keväällä 2009, halusimme käydä kriittisesti läpi nykyiset IAM/IdM -prosessimme ja tunnistaa ne ympäristöt, joissa käyttöoikeuksien hallinta on tärkeä asia. Halusimme myös luoda alustavat suunnitelmat IAM/IdM -prosessien parantamiseksi ja löytää teknisiä mahdollisuuksia, joilla prosesseja voi tukea, Kallunki kertoo.

Huolellinen suunnittelu on olennaisen tärkeä asia kunnollisen lopputuloksen kannalta. Siksi Vaisalan käyttäjähallintahankkeen esikartoitusvaiheessa haluttiin Kallungin mukaan ottaa mukaan ja sitouttaa muutkin hankkeen onnistumisen kannalta tärkeät osapuolet: HR, keskeisten järjestelmien pääkäyttäjät, eri liiketoimintasovellusten omistajat, taloushallinto sekä toiminnanohjausjärjestelmän ylläpitäjät. Myös ulkoisina palveluina ostettavien extranet-palveluiden ylläpitäjien näkemyksiä haluttiin kuunnella.

Tärkeä havainto: ensin sisäiset prosessit kuntoon
- Esikartoituksessa tuli esille monia asioita, joista meillä oli jo aiemmin ollut aavistus, mutta joista nyt saimme objektiivisen ja ulkopuolisen näkemyksen. Totesimme, että IAM/IdM on meillä ollut hajaantuneena liian monille tahoille, ja että eri ympäristöille oli liian monia erillisiä ohjeistuksia. Tämä on aiheuttanut tehottomuutta ja sekaannuksia. Se, että IAM/IdM hallinta ei meillä ole ollut ajan tasalla, on aiheuttanut myös potentiaalisia tietoturvariskejä. Yksi tärkeä havainto oli myös se, että IAM/IdM -kokonaisuudelle pitää olla yksi ainoa omistaja – ja se on HR.

Kallungin mukaan esikartoituksessa korostuivat vahvasti yrityksen toiminnalliset prosessit. Miksi?

- Käyttäjähallinnan esikartoitus pitää tehdä, jotta ymmärrettäisiin oman toiminnan luonne ja tunnistettaisiin mahdolliset ongelmakohdat ja aukot. Monet yritykset ovat aiemmin lähteneet väärin päin liikkeelle IAM/IdM -hankkeissa. Ne ovat ensin hankkineet työkalun, mutta sittemmin on paljastunut, että ongelmana ei ollutkaan työkalu, vaan yrityksen sisäiset prosessit. Näin järjestelmäinvestointia ei välttämättä olekaan saatu toivotusti hyötykäyttöön. Prosessit on saatava kuntoon ensin, ja sitten vasta tulisi katsoa miten niitä voi tukea tehokkaammin, Kallunki tiivistää.

Vaiheittain eteenpäin
Vaisalan käyttäjähallintahankkeessa sovitetaan parhaillaan yhteen tarpeita ja prioriteetteja, jotta päästään esiselvityksessä laadittuun tavoiteprosessiin. Sitten prosessi otetaan käyttöön globaalisti, mikä on haaste viestinnällisesti ja muutosjohtamisen kannalta. Vasta uuden järjestelmän käyttöönoton jälkeen on aika miettiä millaisilla kaupallisilla tuotteilla se saadaan toimimaan paremmin.

Esiselvitykseen kuului tavoitetilan määrittely myös varsinaisten järjestelmien osalta. Eräs tärkeä tavoite käyttäjähallinnan kehittämisessä ja mahdollisten sitä tukevien uusien järjestelmien käyttöönotossa on ollut se, ettei loppukäyttäjän elämä saa muuttua nykyistä hankalammaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa aina ajan tasalla olevia käyttöoikeuksia ja yhä laajenevaa kertakirjautumista.

Haastattelu on julkaistu Panorama Identiteetissä 2009.