- Sähköinen asiointi on nykyisin jo osa arkipäivää ja normaali tapa tehdä bisnestä, sanoo Tapiola-ryhmän kehitysjohtaja Petri Suhonen, joka työkseen miettii ryhmään kuuluvan neljän eri vakuutusyhtiön, pankin, varainhoitoyhtiön ja kiinteistöyhtiön ICT-palveluiden kehittämisasioita.

- Esimerkiksi Tapiola-pankin konttoreissa ei ole lainkaan laskujenkäsittelyä ja -maksua, vaan laskut käsitellään yksinomaan verkossa. Vakuutuspuolella kohtaamme asiakkaan vielä enimmäkseen kirjeiden välityksellä, mutta verkosta on tullut seuraavaksi suurin asiakastapahtumien areena. Asiakkaat ovat verkossa, joten meilläkin on verkossa yhä enemmän palveluita.

Asiakkaita yhteistyökumppanien kautta
- Kun asiakas ostaa vaikkapa auton, verkon kautta saa kätevästi vakuutukset. Vaikka perusratkaisu on vanha, sitä nopeutetaan ja automatisoidaan koko ajan, ja kyseessä on selvästi kasvava liiketoiminta, Suhonen kuvailee.

- Kehitämme jatkuvasti verkossa palveluita yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa tarjoamalla esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusratkaisuja asiakkaiden isoihin hankintoihin.
Myös viranomaisyhteistyö lisääntyy. Jatkossa yhä enemmän asioita hoidetaan esimerkiksi Kelan kanssa verkossa, ja asiakkaan suostumuksella Tapiola voi vaihtaa tietoja Kelan kanssa.

Finanssiliiketoiminta on luottamusbisnestä
- Asiakkaan täytyy voida luottaa siihen, että hänen tietojaan voivat nähdä vain ne henkilöt, joiden työnsä puolesta pitää ne nähdä. Jos näin ei ole, asiakkaat eivät käytä palvelua. Myös meidän itse täytyy olla varmoja, että asiat on tehty oikein, Suhonen korostaa.
Käyttäjähallinnalla on keskeinen rooli sähköisen asioinnin mahdollistajana, ja IAM/IdM -asioiden ratkaiseminen liittyy läheisesti yrityksen toiminnallisten prosessien kehittämiseen. Sekä sisäisessä että ulkoisessa käytössä käyttöoikeuksien myöntämistä voidaan Suhosen mukaan tehostaa roolipohjaisuuden avulla.

- IAM/IdM -perusarkkitehtuurin täytyy olla perusteellisesti mietitty ja tarpeeksi joustava, jotta siitä ei muodostuisi jarrua liiketoiminnan hoitamiselle. Vaikka käyttäjähallinta mielletään konesalilähtöiseksi ICT-asiaksi ja ICT:llä on IAM/IdM -hankkeessa normaalia vahvempi rooli, kyse ei ole vain ICT:stä, vaan liiketoiminnan kehittämiseen liittyvästä keskeisestä infrastruktuurielementistä, Suhonen painottaa.